Q1: Juoksentelua purossa ja kuraisilla rannoilla.
Pyörällä 8km Riihisalosta Iso-Melkuttimen rantaan ja sukeltaen etsimään pohjasta mehukattipänistereitä.
Juoksu / Uinti, yhteensä n. 10 kilometriä (11 rastia).
Upea vesistö, vihertävää vettä ja kapeita niemiä. Uintikertoja osuuden aikana osallemme tuli seitsemän, pituudeltaan50 - 250m. Yhteensä uintimatkaa kertyi n. 800 metriä. Uintiin varauduttiin käsiräpylöillä. Yli 35 vuoden harjoittelutauko uinnissa tuntui. Hikon taskulliset melontaliivit toimivat kuitenkin hyvin kellukkeina. Kantava uimapatja näytti valitsemamme taktiikka nopeammalta ja taloudellisemmalta.
Osuutta taitettiin alkuun yhdessä Hiiltomiesten ja jonkin toisen joukkueen kanssa. Vitosrastilla Hiiltomiesten leimauksesta jäi sähköinen jälki emit järjestelmään ja ruskea keko hämäläiseen luontoon. Kaiken tämän äijät toteuttivat sulavasti alle kahdessakymmenessä sekunnissa. Kunnioitettavaa kilpailuhenkisyyttä.
Kutosella jäimme hetkeksi muiden mukana etsimään rastia väärästä paikasta. Jokke tahtoi vilkaista karttaa ja juoksi suoraan oikeaan suppaan leimaamaan. Muut jäivät viisi minuuttia taaksemme. Osasimme nauttia tilanteesta, ensimmäinen kerta kun johdimme kisaa. Lyötiin käsipäivää ja jatkettiin jolkotusta.
Siirtymä melonnan lähtöön: 8 km pyörällä.
Aikaa kulunut 2:22
Melonta 10 km
Melonnan lähtöön tultaessa Omjakon ja Hiilto2 olivat polkeneet eromme kiinni. melonnan reitti oli vedetty Pikku-Punelian ja Saarijärven muodostamalle alueelle. Harvemmin melontareitille on saatu mukaan 50 korkeuserometriä, hauskaa vaihtelua.
Melontamme oli tällä kertaa kohtuullinen suoritus, ohitsemme meni "vain"neljä joukkuetta. Melontaan meni aikaa n. 1.20
Melonnan loputtua taas pyörän selkään ja viitisen kilometriä polkemista suunnistuksen lähtöön. Matkaan lähdettiin Woodmanin peesissä, jossain vaiheessa porukkaan liittyi Hiiltomiehet 2. Suunnistus oli vedetty luovasti hyödyntämään kaikki mahdolliset nousut Komionvuoren alueella. Pari kertaa piti polvistua mäen päällä, muuten ok. Kartallakin pysyttiin. Juomat loppuivat osuuden aikana, onneksi matkalle sattui pari lampea. Uskalsin upottaa pääni veteen, koska Hiilto1 oli jossain takanamme, vesistöjä ei siis todennäköisesti ollut vielä "mäskätty".
Suunnistuksen kokonaismatkaksi n. 10 km. Aikaa tähän mennessä kulunut 5.18 (osuuteen kului 1.18)
Taas pyörän selkään ja kolmisen kilometriä juoksemaan lappuihin kirjoitettujen ohjeiden perässä pitkin turvesuota. Reisi alkoi painaa ja jälleen kerran harrastuksen mielekkyys hiipi ajatuksiin.
Suolta viimeiselle n. 20 kilometrin pyöräosuudelle. Matkaan lähdettäessä Woodmanin ja Hiilto2:n selät olivat vielä näkyvissä. Osuuden maalissa ero oli venynyt kuuteen minuuttiin.
Loppuaikamme 6.49. Kokonaismatkaa n. 70 kilometriä.
Puhti ei aivan riittänyt loppuun saakka, hyvä mieli omasta suorituksesta kuitenkin jäi. Onnistuimme pitkälti tekemään "oman suorituksen", pysyimme ennakkoon tehdyssä reittisuunnitelmassa ja ainoatakaan mainittavaa virhettä ei matkan varrella tehty. Takkiin tuli melonnassa ja "tummumisen" seurauksena viimeisellä fillariosuudella. Nämä puutteet on korjattavissa helposti: harjoittelemalla.
Omjakonille onnittelut, vakuuttava suoritus.
Hiiltomiehet 2 olivat sohlanneet leimauksessa ja nousimme lopputuloksissa sijalle 5. Kokonaiscupissa sija 4.
X- Kaato jää näillä näkymin väliin, joten loppusijoitus saattaa vielä muuttua.
Kiitokset Monoselle ja kumppaneille hienosta kisasta ja komeista paidoista. Lisää samanlaista.
Komeita vetenalaisia otoksia täällä:
http://picasaweb.google.com/monomies/Archipelago2009#
Varusteista:
Kanoottina kusilaituinen Wenonah Escapade, painava ja hieman hidas, mutta paljon parempi kuin muovipulkka.
NoNamen polvipituiset kisatrikoot ja trikoopaidat olivat ainoa oikea valinta kisaan. Minkäänlaista tarvetta vaihtaa vehkeitä ei ollut, vaikka uinnista ja melonnasta painettiin suoraan pyörän selkään.
Uutena varusteena oli käytössä Inovin8:n kengät. Minulla "Mudroc 280" ja Jokkella "X-talon 212: et". Kengät toimivat hyvin vaikka ne vedettiin jalkaan suurin piirtein suoraan laatikosta. Kumpikaan pari ei kastuessaan muuttunut painavammaksi tai epämukavaksi. Sukkamainen tuntuma vaatii hieman totuttelu. Pohjan kuviointi ja vaimennus on riittävä näihin kapinoihin ja muihinkin pidempiin maastojuoksusuorituksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti