20. heinäkuuta 2010

ERNA raid 2010

Tuhdisti vietetyn kesäloman päätteeksi tulikin pikalähtö ERNA raid 2010 tapahtumaan.

Kyseessä on Tallinnan liepeillä 4.-8.8 järjestettävä kolme vuorokautta kestävä tiedustelupartio /sotilastaitokilpailu.
Erona edellisvuosien kilpailuihin on vapaaehtoisten rastien tulo mukaan kuvioihin. "Perusreitin" lisäksi voi valita ylimääräisiä tehtäviä, jos aikaa ja paukkuja riittää.
Perusreitin pituudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta kolmen vuorokauden hölkkään mahdollisimman kevyellä varustuksella on valmistauduttu.

Huolto on kilpailun aikana järjestettävä itse. Saamamme ennakkotiedon mukaan huoltajat saavat kilpailun kestäessä toimittaa meille pelkästään vettä. Huolto (huoltaja) on järjestynyt kiitettävästi LJK - killan toimesta.

Kolmen viikon valmistautumisajan puitteissa ei kauheasti hiota tuota sotilaallistaidollista osa-aluetta, joten uskoisin taktiikkamme perustuvan lisärasteilta mahdollisesti saatavien pisteiden keräämiseen.
Joukkueeseen tulee kuulumaan neljä henkilöä, kokoonpano ei ole vielä täysin selvillä. Mukana on ainakin yksi kilpailuun aiemmin osallistunut henkilö.

Lisätietoja tapatumasta löydät täältä: http://www.erna.ee/en/

13. kesäkuuta 2010

No Limit adventure 2010

Järjestäjäorganisaatio oli onnistunut jälleen loihtimaan hienon tapahtuman. Tenholan alueen vesistöt ja kallioiset metsät polkuverkostoineen muodostivat hyvät puitteet kisalle.

Kisa alkoi 20 minuutin rogaining sprintillä, jonka jälkeen päästiin kanoottien selkään ja vesille. Sijoituksemme melonnan lähdössä kolmas.
Parin rastin, yhden kantopätkän ja noin kolmen kilometrin melonnan jälkeen koitti ilmakuvan mukaan tapahtunut suunnistusosuus pienen järven rannalla. Rastit oli tarkoitus kiertää säädetyssä järjestyksessä ja uiminen oli sallittua / toivottavaa. Teimme yhden turhan uintiylityksen, pienen lahden ympärijuokseminen osoittautui minuuttikaupalla nopeammaksi. Lisäksi tuli tuhottua kartta, kun vedenpitäväksi kehuttu karttapussi ei toiminutkaan luvatulla tavalla.
Melontamme takaisin alkoi toraisissa merkeissä, pelkän reittikirjan avulla suunnistaminen osoittautui hankalaksi ja vesillä jälkien seuraaminen vaatii melkoista hajuaistia. Onneksi näköpiirissä oli joukkue jota kykenimme ajoittain seuraamaan. Viimeisen rastin löytämiseksi täytyi kuitenkin turvautua takaa tulleen joukkueen apuun. Aikaa odotteluun hukkaantui ehkä kolmesta viiteen minuuttia. Sijoitus melonnan lopussa viides. Kisaa takana n. 1.5 tuntia.
Pyörille ja tekniselle fillariosuudelle. Pieniä polkuja myöten rastille 14. Hieno väli, varsinkin, kun käytössä oli (ensimmäistä kertaa ikinä) täysjousitettu maastopyörä.

SITTEN: Rastilla 14 piti kopioida karttaan pari lisärastia, joiden hakemisesta sai kaksi lisäpistettä. Jokke oli vastannut suunnistamisesta tähän saakka, nyt suunnistusvastuu siirtyi pikapäätökselä minulle. Lähdin polkemaan kovalla tempolla ja vuorenvarmuudella aivan hevon v.. suuntaan. Varmuuttani ei horjuttanut edes vastaan tullut "pääjoukko". Vasta noin neljän minuutin etenemisen jälkeen huomasin ettei näkemäni vastaa karttaan piirrettyä. Palaaminen lisärastille olisi maksanut 10 -20 sijaa. Päätimme jatkaa matkaa ja toivoa, että joku muukin toheloi tai ylittää säädetyn määräajan. Sijoituksemme rastille 14 tultaessa oli viides.

Tunnelma oli tässä vaiheessa melkoisen alistunut. Fillarivauhti laski tuntuvasti ja lisärasteilla käyneet tulivat ohitsemme. Päätimme jatkaa kisan loppuun ja poljimme Hiiltomiesten ja Karsun kannassa viimeiseen huoltoon. Pyöräilyosuuden pituus yhteensä n. 54 kilometriä. Kisaa takana n. 3.5 tuntia.

Kilometrin ratajuoksun, rullaluistelulenkin ja taajamasuunnistuksen jälkeen maaliin Karsun perässä.
Kisan aikana ei ollut suurempia vaikeuksia. Kunto kesti kummallakin ja vauhti on aivan oletetulla tasolla.
Rullaluistelun alkaessa käsiin ja jalkoihin iski kramppien sarja, joka allekirjoittaneella hellitti muutaman kilometrin hiihdon jälkeen. Melonnan ja rannikkosuunnistuksen aikana juomani humuspitoinen järvivesi kiukutteli välillä ruokatorvessa.

Virallisia lopputuloksia en ole vielä viitsinyt katsoa. Luulenpa, että tutkin niitä sitten joskus myöhemmin. Ilman virhettä sijoituksemme olisi ollut 4-6.

Kisan formaatti oli hyvä; Reitin nopeimmin kiertänyt voitti. Ei turhaa kikkailua. Lisärastit olivat tasapuolisia ja lajin henkeen sopivia. Kahden kärkijoukkueen vauhti on rajua.

10. toukokuuta 2010

Spring Adventure 2010

Kevään aloituksessa viivalla tällä kertaa Jokke ja Mika.

Kisa-aamu alkoi fillareiden jättämisellä vaihtoon, vettä tuli tässä vaiheessa kaatamalla taivaalta. Tämän jälkeen lyhyt siirtyminen Kisakallioon, josta kartat ja reittikirja mukaan ja reittiä suunnitelemaan.
Karttoja saimme 7 kpl, joten kartat äkkiä järjestykseen, reitti kartalle ja siitä sitten vaan rantaan odottamaan lähtöpaukkua.

Kisa lähti liikenteeseen klo 0800 melonnalla, kaikki kanootit oli ahdattu kahden laiturin väliin ja johtuen lievästä sivutuulesta kasa olikin sitä myöten valmis. Siinä sitten sännättiin muiden melojien vauhdissa kohti ensimmäistä poijua melat tälläkertaa jopa oikein päin. Melonassa oli tarkoituksena kiertää kaksi kierrosta kolmiorataa, ilman mitään leimoja. Melonnan maaliin tulimme
kolmen muun joukkueen kanssa suhteellisen samaan aikaan sijoitus tässä vaiheessa ehkä 7.

Kamat kantoon ja kohti questia. Questina oli tälläkertaa mikrosuunnistusta, pääsin nopeasti kärryille ja ohitimme muutaman joukkueen ja lähdimme yhdessä Omjakonin kanssa kohti CP2, se löytyikin hyvin ja olimme kärjessä kun
saavuimme fillareiden luokse. Siihen se kärjessä olo jäikin tämän kisan osalta. Hidas vaihto ja kohti lohjan keskustaa yhdessä Omajakonin ja Lupuksen poikien kanssa. Pari rastia matkalla pöheiköstä poimien.

Vaihdossa olimmekin kärkeä jo noin 5 min jäljessä. Vaihdoimme juoksukengät jalkaan ja lähdimme juoksemaan kohti saaren kärjessä olevaa laskeutumisrastia. Laskeutumaan pääsikin heti, kasi kiinni köyteen ja alas kohti kylmää Lohajärveä. Alhaalla lyhyt uinti ja takaksin ylös. Laskeutuminen oli helppoa mutta ylöspääsy tuossa ryteikössä ei ollut kaikista helpointa. Ylhäälä ihmettelin mihin Mika oli jäänyt no hän oli ottanut yläköysi varmistuksen joten matka kesti suhteellisen pitkään, kaiken lisäksi Mika hukkasi kasinkin jossain vaiheessa. (toivottavasti se oli kiinni edes ylhäällä) Matka jatkui juoksulla takaisin fillareiden luokse, jossa vähän kuivaa päälle ja pyöräilemään.

Seuraavana oli vuorossa lyhyt tekninen pätkä rastia hakemaan nimen kärjestä, samaa reittiä takaksin ja kohti harjusuunnistuksen alkua, otimme siirtymisen rennosti ja saavuimme rastille rogain.fi joukkueen kanssa.

Suunnistus sujui hyvin ja pääsimme lähtemään pitkälle fillariosuudelle No Limitin perään. Oma reitin valinta vähän harhaan ja jouduimme tarpomaan 100m rastille radan vieressä. Tältä rastilta eteenpäin olikin hienoa maasto tykitystä. Ajoimme rastille CP18 yhdessä rogain.fi joukkueen kanssa. Rastilla 18 alkoi käymään selväksi että vauhtia on Mikalle liikaa annoin geelin miehelle ja toivoin parasta. Ajoimme rauhassa seuraavat kaksi rastia ja sen jälkeen olikin Mikan voimat sen verran palanneet, että pääsimme NoLimitin sekä Lupus Extremen ohi. Viimeinen fillarirasti ennen viimeistä suunnista ei mennyt ihan putkeen, otin lähestymissuunnaksi etelän ja tämä ei ollutkaan paras mahdollien tapa.

Viimeiseksi oli jätetty hieno suunistuspätkä Kisakallion ympäristössä, ihmettelin vähän aikaa, että miksi en pääse kartalle ollenkaan kunnes tajusin että kyseessä on peilikuva. No pikkuhiljaa eteenpäin ja viimeiseltä rastilta hirveällä munaravilla maaliin ja sijoitukseksi 7.

Suorituksessa on parannettavaa, juoksu sentään kulki ja ei se melontakaan ihan hirveätä ollut ottaen huomioon, että kyseessä oli kauden toinen melontalenkki. Fillarointiinkin jäi aika paljon toivomisen varaa.

Seuraavana itse suuntaan ITALIAN RAID COMMANDO -kisaa parin viikon päästä ja sitten varmaan ollankin Jannen kanssa viivalla jälleen No Limit Adventuressa.

Jokke